Syömishäiriöliitto - SYLI ry In English
På Svenska
 
AjankohtaisSYLILLINEN 1/2017 – Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen
 
AjankohtaisSYLILLINEN
Etusivu
Ole läsnä ja kohtaa aidosti
Ai sairastavatko pojatkin?
Katsaus ajankohtaiseen syömishäiriötutkimukseen
BED:n tunnistaminen ja hoito
Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen





 

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen

Syömishäiriöoireiden taustalla voi olla varhaislapsuudessa tai nuoruudessa koettu kaltoinkohtelu tai tarpeiden huomiotta jättäminen kiintymyssuhteessa. Lapsuudessa koettu kaltoinkohtelu, hyväksikäyttö tai väkivalta aiheuttaa emotionaalisen kuormitustilan, kun se ylittää lapsen tai nuoren selviytymiskeinot. Vakavan traumatisoitumisen voi aiheuttaa myös koulukiusaaminen tai esim. kivuliaat ja pelottavat kokemukset terveydenhuollossa.

Traumatisoituminen aiheuttaa autonomisen hermoston kuormitustilan. Se tarkoittaa arjessa usein epätarkoituksenmukaista reagointia uhkaavissa tilanteissa, ylireagointia tai reagoimattomuutta. Hermosto on yli- tai alivirittynyt ja nämä tilat saattavat vaihdella useita kertoja päivässä tai hetkessä.

Keholliset tuntemukset ja niiden aiheuttamat reaktiot ovat usein itselle pelottavia ja epävarmuutta lisääviä. Vuorovaikutustilanteisiin ja ihmissuhteisiin vireystilavaihtelut tuovat oman haasteensa, koska traumatisoituneen ihmisen hermosto on jatkuvassa ylimitoitetussa puolustautumisvalmiudessa. Käyttäytyminen voi muistuttaa tunnetiloista toiseen siirtymistä, kuin vuoristorata-ajelua. Onkin tärkeä muistaa, että myös hoitosuhde voi aktivoida vaikeita tunteita ja ruokkia epäluottamusta, aiheuttaen vastarintaa sekä vaikeuttaen hoitokäynneille sitoutumista.

Sujuvalle vuorovaikutukselle onkin olennaista luoda niin turvallinen ilmapiiri, ettei traumatisoituneen puolustusjärjestelmä hallitse ja ohjaa hänen ajattelu- ja toimintamallejaan, vaan hän voi turvallisesti asettua vastaanottavaan vireystilaan ja vuorovaikutukseen.

Vireystilavaihtelu voi näkyä itseen kohdistuvana kaltoinkohteluna

Vireystilavaihtelut uuvuttavat ja ruokkivat ei-toivottuja käyttäytymismalleja. Tämä voi näkyä myös kaltoinkohteluna, joka kohdistuu itseen. Kaltoinkohtelu voi olla esim. syömättömyyttä, itsen vahingoittamista väkivaltaisesti viiltelemällä, hakkaamalla sekä muuna impulsiivisena ja haitallisena käytöksenä.

Syömiseen liittyvällä haitallisella käyttäytymisellä nähdään yhteys vireyden ja tunteiden säätelemisen haasteisiin. Esimerkiksi ahmimisen funktio voi olla ahdistuneisuuden siirtäminen tai peittoaminen. Syömisen rajoittaminen sen sijaan voi lievittää ahdistuneisuutta tai levottomuutta ja antaa hallinnan tai itsemääräämisoikeuden kokemuksen. Kontrollointi ja hallinta oman kehon suhteen voi olla pyrkimys välttyä uudelta traumakokemukselta.

Ymmärrystä, empatiaa ja lempeyttä

Traumatisoituneen ihmisen turvallisuuden kokemus on puutteellista. Turvallisuuden ja hyväksytyksi tulemisen kokemusten vahvistaminen onkin kohtaamistilanteissa ensisijaisen tärkeätä. Koska kehollisten reaktioiden voimakkuus tai puutteellisuus on usein pelottavaa, on esim. terapiatyöskentelyssä tärkeää vakauttaa asiakkaan oloa, mm. antamalla tietoa hermoston reagoinnista (psykoedukaatio). Reaktioita voi tämän ymmärryksen pohjalta havainnoida turvallisesti yhdessä terapeutin kanssa. Kehollisten reaktioiden havainnointi myös vahvistaa tässä hetkessä olemista ja lisää ymmärrystä tämän hetken turvallisuudesta.

Kehoaan kaltoin kohteleva ihminen tarvitsee siis osakseen runsaasti ymmärrystä, empatiaa ja lempeyttä, jotta hänen itsemyötätuntonsa vahvistuisi. Luottamuksellinen terapia- tai muu hoitosuhde tarjoaakin parhaimmillaan hyvän mahdollisuuden traumatisoituneelle erittäin tärkeille korjaaville kokemuksille.

Anna Hasan ja Tuija Luhtala
Kirjoittajat ovat psykofyysisiä fysioterapeutteja


Traumatisoituminen voi aiheuttaa itseen kohdistuvaa kaltoinkohtelua, kuten viiltelyä, hakkaamista tai syömishäiriöitä.

Kehoaan kaltoin kohteleva ihminen tarvitsee ymmärrystä, empatiaa ja lempeyttä


   
» Tukipuhelin 02 251 9207. Yhteystiedot