Syömishäiriöliitto - SYLI ry In English
På Svenska
 
SYLI-arkisto: Syömishäiriöpäivät 22.-23.1.2013, esitykset
 
Arkisto

 

Syömishäiriöpäivät järjestettiin 22.-23.1.2013 Jyväskylässä.

Järjestyksessään kolmannet valtakunnalliset Syömishäiriöpäivät

Voit ladata päivillä pidettyjä esityksiä ja luentorunkoja alla olevista linkeistä.

Projektivastaava Tea Viljanen, Syömishäiriöliitto-SYLI ry
Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI-projektista (PDF)

Ylilääkäri Juha Katajamäki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa (PDF)

Ylilääkäri Anna-Lisa Isomaa, Pietarsaaren Fredrikaklinikka
Lapsellamme on syömishäiriö (PDF)

Apulaisylilääkäri Jaana Ruuska, TAYS:n nuorisopsykiatrian poliklinikka
Hoitopolun haasteet (PDF)

Psykologi, psykoterapeutti Pauliina Juntunen
Voiko ammattilainen ymmärtää sairasta mieltä? (PDF)

Kehityspsykologian tohtori Rasmus Isomaa
Syömishäiriöiden yleisyys ja painon hahmottaminen syömishäiriön taustatekijänä (PDF)

MATKAmenetelmä-terapeutti, valm. ratkaisukeskeinen terapeutti Henriika Maikku
Motivoiva vuorovaikutus (PDF)

Perheterapeutti TtM Anita Ryöppönen, HYKS Syömishäiriöyksikkö
Uusia syömishäiriöiden hoitomuotoja HYKS Syömishäiriöklinikassa (PDF)

LL Veera Pohjolainen, HUS Psykiatrian klinikka
Syömishäiriöpotilaiden elämänlaatu ja hoidon tuloksellisuus (PowerPoint-tiedosto)

Suomenkielenopiskelija Paula Rekilä
Vertaistuki- ja vapaaehtoistoiminta osana uuden minän löytymistä (PDF)

Syömishäiriöpäivien ohjelma PDF-tiedostona.

Terveisiä Syömishäiriöpäiviltä 22.1.




Syömishäiriöpäivllä julkaistu kannanotto 22.1.2013

Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n hallitus:
Vanhempien ja perheiden huomioiminen monilla alueilla puutteellista
- Syömishäiriö koskettaa Suomessa tuhansia perheitä

Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettaman työryhmän laatima Lasten ja nuorten Käypä hoito-suositus on ollut olemassa jo vuosia. Käypä hoito-suositus tarjoaa rungon hoidon järjestämiselle alueellisesti ja paikallisesti. Suosituksessa nostetaan useassa kohtaa esille vanhempien ja perheiden huomioiminen ja tukeminen. Vanhempien kanssa tehtävä työ on monilla alueilla kuitenkin puutteellista. Monet vanhemmat kokevat, että he eivät saa riittävästi konkreettisia neuvoja ja tukea arjesta selviämiseen, eivätkä tietoa hoidon etenemisestä.

Syömishäiriöiden hoito perustuu moniammatillisuuteen, mikä on sairauden psykosomaattisen luonteen vuoksi tärkeää. Läheisille ja sairastuneille moniammatillinen työ näyttäytyy kuitenkin usein epäselvänä kuviona, josta kenelläkään ei tunnu olevan kokonaisvastuuta tai -käsitystä. Syömishäiriöliitto-SYLI ry on huolissaan siitä, että monin paikoin osaava ja sitoutunut hoitohenkilöstö ei pysty tekemään todellista yhteistyötä, koska työn resursointi, tiedonkulku ja rakenteet eivät tue sitä. Moniammatillinen ei saa tarkoittaa monimutkaista.

Potilaan ja perheen tiedossa oleva ajantasainen hoitosuunnitelma on yksi kahdestatoista Käypä hoito-suositukseen kirjatusta, hoidon laadun seuraamiseen määritellystä kriteeristä. Tämä on vanhempien ja sairastuneidenkin näkökulmasta iso asia ja tärkeä kriteeri, joka ei riittävästi toteudu. Syömishäiriöön liittyy paljon kysymysmerkkejä mm. sairauden etenemisen ja keston osalta. Hoidon etenemisestä pitäisi silti pystyä keskustelemaan. Vanhemmat kokevat, että hoitolinjauksia ei perustella, eivätkä he saa tietoa siitä, millaisella aikataululla hoidon tuloksia arvioidaan tai mitä vaihtoehtoja on käytettävissä, jos tuloksia ei synny. Syömishäiriöliitto-SYLI ry toivoo, että hoidosta voidaan käydä avointa keskustelua. Yhteisymmärrys hoitosuunnitelmasta tukee sekä perheen jaksamista että hoitotyön onnistumista.

Vanhempien ja perheiden tukeminen on tärkeää niin inhimillisestä kuin taloudellisestakin näkökulmasta. Tutkimusten mukaan jopa 38 % psyykkisesti sairastuneiden läheisistä masentuu kokemuksesta itse (Nyman, Stengård 2001). Syömishäiriö koskettaa Suomessa satojatuhansia ihmisiä, kun sairastuneiden lisäksi lukuun lasketaan mukaan vanhemmat ja muut läheiset. Erikoislääkäri, Suomen Akatemian tutkijatohtori Anu Raevuori Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitokselta esittää, että suomalaisista 27 - 47- vuotiaista 69 000 henkeä on jossain elämänsä vaiheessa sairastanut psykiatrisen häiriön kriteerit täyttävän syömishäiriön*. Raevuoren esittämästä luvusta puuttuu BED:n (binge eating disorder, ahmintahäiriö) esiintyvyys, koska sen yleisyyttä ei ole Suomessa tutkittu. Raevuoren mukaan BED on kuitenkin kansainvälisten tutkimustulosten mukaan todennäköisesti yleisin syömishäiriön muoto.

Lisätiedot:
Niko Heikka, varapuheenjohtaja 040 507 4744
Marja-Leena Laiho-Lehto, 040 55 85 262

Nyman, M. ja Stengård, E. 2001. Mielenterveyspotilaiden omaisten hyvinvointi. Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry. Helsinki: Gummerus Kirjapaino Oy. *Lähteenä on käytetty: Isomaa ym. 2009, Raevuori ym. 2009, Keski-Rahkonen ym. 2009, Keski-Rahkonen ym. 2007


 

Takaisin Arkiston pääsivulle >>

 

   
» Tukipuhelin 02-2519207. Yhteystiedot